lauantai 30. toukokuuta 2015

Mites ne häät?

Häiden valmistelu ja suunnittelu on sujunut ajottain hyvinkin stressaavasti, mutta samalla myös yllättävän sujuvasti. Aloimme varovaisesti suunnittelemaan suurta päivää jo pari viikkoa kihlautumisen jälkeen, koska molemmille oli selvää että naimisiin mennään seuraavan parin vuoden sisään. Molemmille oli myös selvää, että häät tullaan pitämään Suomessa, joten jo ihan logistiselta kannalta suunnittelun aloittaminen ajoissa oli vain järkevää. Juhlapaikaksi valikoitui Porvoo, joka sijaitsee tarpeeksi keskellä kaikkia vieraitamme ajatellen.

Juhlapaikka löytyi yllättävän helposti Porvoon maaseudulta ja he vielä hoitavat ruuat, hääkakun, tarjoilun, pöytien kattauksen ja siivouksen meidän puolesta. Ruokalista tuo veden kielelle pelkästä lukemisesta ja hääsuunnittelupalaverissa sai maistella jumalaisia jälkiruokia. Hääkakun maun sai itse päättää ja ruokalistaan vaikuttaa omien mieltymysten mukaan. Tilassa on osittain anniskeluoikeudet, mutta omien juomien suhteen päädyttiin kyllä oikein hyvään ja vieraita miellyttävään ratkaisuun. Olin alunperin suunnitellut juhlapaikaksi vanhaa tanssilavaa, mutta jälkeenpäin ajateltuna olisi hommaa ollut meille ihan liikaa. Nyt ymmärrän täysin ihmisiä, jotka menevät pikaisesti maistraatissa naimisiin ja karkaavat etelän lämpöön kenellekään kertomatta. Häiden järjestäminen on oikeasti hemmetin stressaavaa! Pakko myöntää että olen ollut todella huono delegoimaan ja ottanut paineita pikkuasioista. Kai sitä jonkunlainen kontrollifriikki sitä sitten on ;)

Isojen kuvioiden suunittelu on tosin ollut hyvinkin sujuvaa. Valokuvaaja löytyi Porvoon seudulta näppärästi, bändin sain tutun kautta (joka vielä on valmis toteuttamaan meidän massiivisen toivelistan), kukat rakkaan ystävän perheen omistaman kukkakaupan kautta ja hääpukukin oli ensimmäinen jota sovitin (kesti muuten 8kk tulla liikkeeseen, joten tulevat morsiamet OLKAA AJOISSA LIIKKEELLÄ!). Heti syksystä, saimme Porvoon hotelleista kiintiövarattua tarpeeksi huoneita kaikkien vieraiden majoittamiseen, joten sekin boksi saatiin ruksattua mutkattomasti. Urjalan makeistukusta tilattiin 15kg karkkia karkkibuffaan, pieniä koristeita JuhlaCenteristä ja Confetti:sta ja loput tehdään itse (näistä luvassa myöhemmin). Juhlapaikalla on niin ihana henki, ettei haluta hukuttaa sitä tylliin ja tekokukkiin.
Neljän viikon kuluttua tähän aikaan olen ollut Mrs Harper jo 11 tuntia. Hui!!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti